Kirppistelyä

Mökkielämä on aikasta hauskaa, mutta välillä on päästävä kaupunkiin. Lähin "suuri city" on Salo, jossa kävimme tänään. Aina kun käymme siellä, pääsen lempipakkomielteeni pariin, eli kirpparille. Olen usean vuoden ajan käynyt Radiokirppiksellä, josta olen löytänyt erityisesti vauvan vaatteita. Ihan kiva paikka, mutta nyt kaipasin jotain suurempaa ja parempaa. Vasta tänä vuonna tajusin katsoa netistä, löytyisikö Salosta ehkä joitain muitakin kirppiksiä, ja löytyihän sieltä; Salon Seudun Suurkirppis! Jippijaijee.


Kirppis on aikamoinen halli ja siellä on 450 myyntipaikkaa. Lisäksi siellä on huonekaluhalli, jossa on aikamoisen hienoja kalusteita suht edullisesti. Kirppis sinänsä on aika sotkuinen, huonokuntoinen ja pääosin romua ja lumppua täynnä, mutta jotkut pöydät ovat potentiaalisia kirppishain saalistusvyöhykkeitä.



Itse tein hyviä löytöjä, erityisesti lapsille suuren kasan hyväkuntoisia leluja. Itselleni ostin uudenkarheat kengät by Tapas 5€ ja Pentikin söpön lamppukuvun 5€. Tässä kengät veneilemässä.



Oli kyllä naurussa pitelemistä, kun hintoja katselin, tai itse asiassa en edes pidätellyt, vaan suoraan hekottelin hinnoille, joita jotkut ihmiset pitävät kohtuullisena vanhasta krääsästä. En ole ikinä ymmärtänyt logiikkaa, joilla jotkut hinnoittelevat tuotteitansa. Eivätkö ihmiset ymmärrä, ettei tavara mene kaupaksi, jos se maksaa enemmän kuin kaupassa? Tai jos vaatteessa on tahroja, reikä tai se on puhkipesty? Ei edes merkki auta siinä kohtaa. Hih.

Itse olen myynyt joitakin kertoja itsepalvelukirppiksillä ja se on aina ollut positiivinen kokemus. Viime kerralla meillä oli pöytä kaksi viikkoa Kehä III Kirppiksellä. Ajattelin taas elo-syyskuussa myydä siellä, jotta saisi edes vähän lisätienestiä kotihoidontuen päälle.

Nyt saunomaan ja katselemaan kaunista auringonlaskua kera sateenkaaren. Elämän pieniä iloja!