Helteinen heinäkuu

Blogin pito on jäänyt vähemmälle, koska menoa ja meininkiä on riittänyt. Kesäkuun puolivälissä olimme Itävallassa ihanissa häissä. Mieheni toimi bestmanina hyvälle ystävällemme, joka meni naimisiin itävaltalaisen naisen kanssa. Lensimme ensin Saksaan Muncheniin, josta vuokrasimme auton ja suuntasimme Itävaltaan Gmundeniin. Maisemat olivat surrealistiset. Vuoria, pilviä, järviä. Kauniita Hannu&Kerttu- piparkakkutaloja. Hyvinhoidettuja tontteja, pieniä kivijalkakauppoja. Hyvää olutta ja maukasta ruokaa. Oli upea reissu ja ikimuistoiset häät. Oli kyllä hauskaa tulla kotiin, koska lapsia oli jo kova ikävä.





Sitten olimme mökillä saaressa pari viikkoa. Vietimme hauskan juhannuksen ystäväperheemme kanssa ja joitain sukulaisiakin saimme mukaan. Juhannuksenvietto sujui perinteisesti sillimössöineen, vihtoineen, talviturkinheittoineen ja myöhään valvomisineen.

Heinäkuun alussa ystäväni E meni maistraatissa naimisiin. Juhlistimme tilaisuutta ravintola Kynsilaukassa, jossa ruoka oli täydellistä. Suosittelen kaikille valkosipulin ystäville. Varsinaiset hääjuhlat pidetään syyskuussa, minä ja paras ystäväni M olemme kaasoina.

Sitten alkoivatkin nämä superhelteet, jotka ovat mielestäni juuri se juttu, joka kesän tekee. Maanantaina kävimme Seurasaaressa, eli Föliksessä. Olimme ottaneet oraville pussillisen pähkinöitä, mutta kas kummaa, yhtään oravaa ei tullut vastaan! Ovat raukat varmaan helteistä poikki, ja istuvat jossain kuusen varjossa. Parkkeerasimme Seurasaaren uimarannalle eväiden kanssa, ja miesväki kävi uimassa lämpimässä vedessä. Itse tyydyin ystäväni kanssa kahlaamiseen. Loppuillasta nautiskelin ystäväni kanssa pari siideriä Föliksen kallioilla, kun muu osa perheestä lähti kotiin iltahommiin. Oli hauska ilta!

Tiistaina lähdin Heurekaan kohta 4-vuotiaan poikamme ja hänen kummitätinsä kanssa. Tyttömme meni hoitoon, joten pitkästä aikaa poikani sai kaiken huomion, ja nautti siitä. Täytyisi useammankin tehdä jotain "ihan vaan kahestaan".

Heurekassa ei ole tullut vierailtua sitten 6.luokan leirikoulun, jolloin vietimme siellä kokonaisen viikon. Siellä oli kyllä kaikenlaista jännää ja hienoa. Poika tykkäsi, vaikka ei tietenkään kaikkea vielä voinut ymmärtää. Myös me vanhukset viihdyimme. Kävimme planetaariossa katsomassa lyhytelokuvan vedenalaisesta maailmasta, riutoista ja kaloista. Se oli hienosti toteutettu, vaikka aikuisena hieman ärsytti puhuvat, mukahauskat kalat. Mutta lapsillehan se olikin tarkoitettu. Suositusikäraja on 6-vuotta, mutta koska poikamme on kokenut leffassakävijä, aavistin ettei ongelmaa tule ja hän viihtyikin loistavasti. Kassarouva sanoi ettei elokuva ole pelottava, mutta lapset eivät aina jaksa istua puolta tuntia paikoillaan. No kyllä meidän poika ainakin jaksaa, vaikka yleensä extravilkas onkin.

Torstaina jatkoimme reissaamista ja lähdimme Suomenlinnaan. Mukana oli taas pojan kummitäti, paras ystäväni M. Kauppatorilta ostimme jäätelöt, ja kun olimme kävelemässä lautalle päin kymmenpäinen lokkiparvi hyökkäsi päällemme vieden kummitädin jäätelön. Se oli veret seisauttava kokemus. Jostain juuri luin, kuinka Kauppatorin lokit ovat oppineet yhdessä saalistamaan, ja nyt koimme sen ihan for real. Joten pitäkää jätskeistänne kiinni!


Suomenlinnassa oli tukahduttavan kuuma. Aluksi piknikkailimme, sitten kävimme pimeissä luolissa taskulampun kanssa, joka tietenkin oli eri jännää poikamme mielestä. Mies tuli töistä Suokkiin, ja lähdimme uimarannan tuntumaan. Ukkonen jyrähteli ja valtava, musta pilvimassa näkyi kaupungin yllä. Jälkeenpäin saimme kuulla, että vettä oli tullut keskustassa kolmasosa heinäkuun sateista ja kadut olivat tulvineet. Itse emme nähneet pisaraakaan. Jännä juttu, että kuuro oli niin paikallinen. Uinnin jälkeen alkoi lapsilla väsymys painaa ja lähdimme kiireen vilkkaa kotiin.

Tänään olisi tiedossa grillibileet Vallilassa hyvien ystävien kera. On tämä kesä ihanaa aikaa, tuntuu vain ettei ehdi olla joka paikassa. Miehellä on vielä viikko töitä ja sitten lähdemme mökille, jossa pyrimme olemaan niin paljon kuin pystymme. Heinäkuun lopussa Kanadan sukulaiset tulevat ensi kertaa Suomeen, joten saan toimia esiliinana ja oppaana kaksi viikkoa. Vietämme myös kolme päivää Virossa heidän kanssaan, siellä asuu joitain erittäin kaukaisia sukulaisia. Menenne Viron maaseudulle, jossa myös yövymme. Odotan matkaa innolla, koska olen ollut kymmeniä kertoja Tallinassa, mutten koskaan muualla Virossa. Hauska nähdä miltä maa "oikeasti" näyttää.

Tähän pitää vielä sovittaa kahdet synttärit; tyttö täyttää vuoden ja poika jo neljä vuotta. Myös minulla on synttärit, olemme kaikki syntyneet viikon sisällä, eri vuosina toki. =D Ajattelin, että voisimme pitää synttärit Seurasaaressa, jos sää suosii. Katsotaan sitten.

Kaikille teille (kahdelle), jotka blogiani luette, lämmintä, kaunista ja muistorikasta kesää!